Suomen etnomusikologisen seuran ja Suomen musiikkitieteellisen seuran pro gradu -palkintotyöryhmä on valinnut musiikintutkimuksen vuoden 2019 parhaaksi pro graduksi Juho Hännisen opinnäytteen The Four Stages of a DIY Career: The Life Courses and Careers of Youth Culture Practitioners from Lepakkoluola and the Helsinki Scene of the Early 1980s (Helsingin yliopisto). Populaarikulttuurin- ja musiikintutkimusta, elämänkulkuanalyysia ja muistitiedon tutkimusta yhdistävä tutkielma selvittää viiden henkilön haastatteluiden kautta, miten nuorisokulttuuriin osallistuminen voi muodostua elämänikäiseksi DIY-työuraksi (”tee se itse” -uraksi) nuorisokulttuurin ja muun kulttuurin tuottamisen parissa. Ehdokkaita parhaaksi pro gradu -tutkielmaksi saapui yhteensä viisi Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistoista. Kaikki työt olivat korkeatasoisia.
Palkintoperusteluissaan työryhmä toteaa: ”Hännisen pro gradu on perinpohjainen ja tieteellisesti poikkeuksellisen kypsä tutkielma, joka ammentaa monipuolisesta, erinomaisesti hallitusta teoriapohjasta ja metodologiasta. Nuorikulttuurissa toimimiseen liittyvien DIY-urien tutkimus on aiheena tieteellisesti uusi ja yhteiskunnallisesti merkittävä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Työn tutkimuskysymykset ovat selkeät, ja niitä käsitellään johdonmukaisesti läpi tutkielman. Analyysi yhdistää teorian ja empiirisen haastatteluaineiston sulavasti, samoin laadullisen ja määrällisen datan. Analyysissa esiin nousevat DIY-urien vaiheet ja piirteet ovat uskottavia, ja tutkimusaineistoa eritellään syvällisesti tavalla, joka antaa tilaa sekä yksilölliselle vaihtelulle että tutkittavan ilmiön yleisemmille piirteille. Hännisen käyttämä kieli on selkeää ja vivahteikasta, mitä voi pitää erityisen ansiokkaana, koska työn toteutuskieli on englanti. Tulevaisuudessa tutkimusta olisi hedelmällistä laajentaa koskemaan eri sukupuolia edustavia DIY uran rakentajia; nyt kaikki tutkittavat ovat miespuolisia. Kaiken kaikkiaan Hännisen tutkielma on vaikuttava ja ajankohtaiseen ilmiöön tarttuva kokonaisuus, joka osoittaa vahvaa kykyä itsenäiseen tieteelliseen työhön ja reflektioon ja jonka tulokset ovat kansainvälisestikin uraauurtavia.”
Lisäksi työryhmä haluaa muistaa kunniamaininnalla Hanna-Mari Riihimäen tutkielmaa Audiovisuaalinen analyysi vaihtoehtoisten feminiinisyyksien esityksistä Alman ”Dye my hair” ja ”Cowboy” -popmusiikkivideoilla (Turun yliopisto) ja Teemu Vakkilaisen työtä Harmonian tonaaliset muodot länsimaisessa populaarimusiikissa vuosina 1960–2019 (Helsingin yliopisto). Molemmat tutkielmat edistävät ansiokkaasti musiikintutkimuksen keskusteluja ajankohtaisilla aiheillaan ja suhteessa edustamiinsa tutkimussuuntauksiin.
