Suomen Etnomusikologisen Seuran ja Suomen musiikkitieteellisen seuran palkintotyöryhmä (Inka-Maria Nyman ja Tuire Ranta-Meyer) on valinnut vuonna 2022 valmistuneeksi parhaaksi musiikintutkimuksen opinnäytteeksi Henri Kähkösen pro gradun Musiikkisisällöntuottajat ja YouTuben affordanssit. Tulkitseva fenomenologinen analyysi sosiaalisen median koetuista merkityksistä. Työ on tehtyTurun yliopistoon Mediatutkimuksen, musiikkitieteen ja taidehistorian koulutusohjelmaan ja sen ohjaajana ovat olleet John Richardson ja Tiina Käpylä. Opinnäytekilpailuun saapui tällä kertaa tutkielmia Helsingin ja Turun yliopistoista sekä Metropolian YAMK-tutkinnosta. Kaikki kilpailuun lähetetyt työt olivat korkeatasoisia ja niiden aihepiirit sekä kiinnostavia että yhteiskunnallisesti tärkeitä.
Kuvassa vasemmalta tunnustuspalkinnon saanut Tuomas Palonen
(Metropolia), gradupalkinnon voittaja Henri Kähkönen (Turun yliopisto)
ja toinen tunnustuspalkinnon saanut Nuutti Huhtilainen (Helsingin
yliopisto). Kuva: Tuire Ranta-Meyer
Nyt palkitussa pro gradussa tekijä tarkastelee case-tyyppisesti neljää sellaista suomenkielistä musiikkialan toimijaa, jotka tuottavat yhteisöpalvelu YouTubeen musiikki- ja niitä sivuavia muita sisältöjä, joiden toiminta on tavoitteellista ja jotka suhtautuvat YouTubeen ammatillisena välineenä. Tavoitteena on tutkia, mitkä ovat muusikon näkökulmasta keskeisimpiä YouTuben affordansseja (käyttömahdollisuuksia) sekä millaisia kokemuksia ja tulevaisuuden visioita haastatelluilla on sosiaalisen median vaikutuksista muusikon ammatinharjoittamiseen.
Perusteluissaan palkintotyöryhmä toteaa muiden muassa seuraavaa: ”Kähkönen on perustellut aiheensa ja rajannut tutkimuskysymyksensä erinomaisesti. Haastatteluaineiston käsittely ja analyysi ovat korkealla tasolla, jolloin loppupohdinnassa ja päätelmissä on voitu nojautua vankasti tutkimusaineistoon. Työssä on hyvä tasapaino toisaalta kulttuuriteollisuuden struktuurien, toisaalta toimijoiden valintojen taustoittamisessa ja teoreettisessa analysoinnissa. Ajankohtaisena ja myös lähitulevaisuuden yhteisöpalvelun käyttömahdollisuuksia kartoittavana kokonaisuutena se on opinnäytteenä vaikuttava ja osoittaa tekijänsä kykyä itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn. Sen tuloksilla on monipuolista annettavaa niin tiedeyhteisölle kuin alan ammattikentälle ja sen ansaitsemismahdollisuuksien edistämistä pohtiville tahoille.”
Tämän vuoden tunnustuspalkinnot annettiin kahdelle lopputyölle: Tuomas Palosen YAMK-opinnäytetyölle Kulttuurinen omiminen musiikin tekijän näkökulmasta (Metropolia-ammattikorkeakoulu 2022) ja Nuutti Huhtilaisen pro gradulle Musiikin funktiot Akira Kurosawan elokuvissa Rashomon ja Seitsemän samuraita (Helsingin yliopisto 2022). Palosen opinnäyte on laaja ja ansiokas tutkielma tämän hetken yhteiskunnalliseen keskusteluun liittyvästä tärkeästä aiheesta. Aihetta on tutkittu hyvin vähän, mikä antaa tutkielmalle tärkeän pioneerityön roolin: sillä on potentiaalia muodostua musiikkialalla toimivien lähdeteokseksi kulttuurista omimista koskevissa pohdinnoissa ja arvioinneissa. Siten sillä on sovellettavuutta musiikkikentällä. Huhtilaisen työ on aiheeltaan erinomaisesti taustoitettu ja hyvin rajattu pro gradu -tutkielma ja tärkeä jo aiheensa harvinaisuuden takia. Japanilaista elokuvamusiikkia tai säveltäjä Fumio Hayasakaa on tutkittu Suomessa vähän, ja Huhtilaisen työ paikkaa puutteen tässä suhteessa ansiokkaasti. Huhtilainen tehnyt tutkielmansa analyysiosan huolellisesti, ja koko teoreettinen lähestymistapa on kunnianhimoinen ylittäen paikoitellen pro gradu -työlle asetetut tavoitteet. Palkinnot jaettiin tiistaina 9.5.2023 Tieteiden talolla, jossa seurat järjestivät yhteistyössä musiikkitieteen väitöskirjatutkijoiden tapaamisen.
