Musiikintutkimuksen opinnäytekilpailun voittajat palkittiin Tieteiden talolla 9.5.2023

 

Suomen Etnomusikologisen Seuran ja Suomen musiikkitieteellisen seuran palkintotyöryhmä (Inka-Maria Nyman ja Tuire Ranta-Meyer) on valinnut vuonna 2022 valmistuneeksi parhaaksi musiikintutkimuksen opinnäytteeksi Henri Kähkösen pro gradun Musiikkisisällöntuottajat ja YouTuben affordanssit. Tulkitseva fenomenologinen analyysi sosiaalisen median koetuista merkityksistä. Työ on tehtyTurun yliopistoon Mediatutkimuksen, musiikkitieteen ja taidehistorian koulutusohjelmaan ja sen ohjaajana ovat olleet John Richardson ja Tiina Käpylä. Opinnäytekilpailuun saapui tällä kertaa tutkielmia Helsingin ja Turun yliopistoista sekä Metropolian YAMK-tutkinnosta. Kaikki kilpailuun lähetetyt työt olivat korkeatasoisia ja niiden aihepiirit sekä kiinnostavia että yhteiskunnallisesti tärkeitä.

Kuvassa vasemmalta tunnustuspalkinnon saanut Tuomas Palonen (Metropolia), gradupalkinnon voittaja Henri Kähkönen (Turun yliopisto) ja toinen tunnustuspalkinnon saanut Nuutti Huhtilainen (Helsingin yliopisto). Kuva: Tuire Ranta-Meyer

Nyt palkitussa pro gradussa tekijä tarkastelee case-tyyppisesti neljää sellaista suomenkielistä musiikkialan toimijaa, jotka tuottavat yhteisöpalvelu YouTubeen musiikki- ja niitä sivuavia muita sisältöjä, joiden toiminta on tavoitteellista ja jotka suhtautuvat YouTubeen ammatillisena välineenä. Tavoitteena on tutkia, mitkä ovat muusikon näkökulmasta keskeisimpiä YouTuben affordansseja (käyttömahdollisuuksia) sekä millaisia kokemuksia ja tulevaisuuden visioita haastatelluilla on sosiaalisen median vaikutuksista muusikon ammatinharjoittamiseen.

Perusteluissaan palkintotyöryhmä toteaa muiden muassa seuraavaa: ”Kähkönen on perustellut aiheensa ja rajannut tutkimuskysymyksensä erinomaisesti. Haastatteluaineiston käsittely ja analyysi ovat korkealla tasolla, jolloin loppupohdinnassa ja päätelmissä on voitu nojautua vankasti tutkimusaineistoon. Työssä on hyvä tasapaino toisaalta kulttuuriteollisuuden struktuurien, toisaalta toimijoiden valintojen taustoittamisessa ja teoreettisessa analysoinnissa. Ajankohtaisena ja myös lähitulevaisuuden yhteisöpalvelun käyttömahdollisuuksia kartoittavana kokonaisuutena se on opinnäytteenä vaikuttava ja osoittaa tekijänsä kykyä itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn. Sen tuloksilla on monipuolista annettavaa niin tiedeyhteisölle kuin alan ammattikentälle ja sen ansaitsemismahdollisuuksien edistämistä pohtiville tahoille.” 

Tämän vuoden tunnustuspalkinnot annettiin kahdelle lopputyölle: Tuomas Palosen YAMK-opinnäytetyölle Kulttuurinen omiminen musiikin tekijän näkökulmasta (Metropolia-ammattikorkeakoulu 2022) ja Nuutti Huhtilaisen pro gradulle Musiikin funktiot Akira Kurosawan elokuvissa Rashomon ja Seitsemän samuraita (Helsingin yliopisto 2022). Palosen opinnäyte on laaja ja ansiokas tutkielma tämän hetken yhteiskunnalliseen keskusteluun liittyvästä tärkeästä aiheesta. Aihetta on tutkittu hyvin vähän, mikä antaa tutkielmalle tärkeän pioneerityön roolin: sillä on potentiaalia muodostua musiikkialalla toimivien lähdeteokseksi kulttuurista omimista koskevissa pohdinnoissa ja arvioinneissa. Siten sillä on sovellettavuutta musiikkikentällä. Huhtilaisen työ on aiheeltaan erinomaisesti taustoitettu ja hyvin rajattu pro gradu -tutkielma ja tärkeä jo aiheensa harvinaisuuden takia. Japanilaista elokuvamusiikkia tai säveltäjä Fumio Hayasakaa on tutkittu Suomessa vähän, ja Huhtilaisen työ paikkaa puutteen tässä suhteessa ansiokkaasti. Huhtilainen tehnyt tutkielmansa analyysiosan huolellisesti, ja koko teoreettinen lähestymistapa on kunnianhimoinen ylittäen paikoitellen pro gradu -työlle asetetut tavoitteet. Palkinnot jaettiin tiistaina 9.5.2023 Tieteiden talolla, jossa seurat järjestivät yhteistyössä musiikkitieteen väitöskirjatutkijoiden tapaamisen.

Julkaisupalkintojen 2021-22 saajat valittu

Suomen etnomusikologinen seura ry jakoi ensimmäiset julkaisupalkintonsa toukokuussa 2021. Koska palkinto sai tuolloin positiivisen vastaanoton, päätettiin palkitsemista jatkaa, joskin ilman rahapalkintoja. Nyt SES:n julkaisupalkinnot jaettiin toisen kerran ja palkittaviksi saattoi ehdottaa julkaisuja vuosilta 2021 ja 2022. Ehdotuksia tuli verrattain vähän (opiskelija-artikkelien kategoriassa ehdokkaita ei ollut lainkaan), mutta ne olivat sitäkin ansiokkaampia.

Seuran hallituksen keskuudestaan valitsemaan palkintoraatiin kuuluivat tutkijat Elina Niiranen (Itä-Suomen yliopisto), Elina Seye (Helsingin yliopisto) ja Elina Westinen (Jyväskylän yliopisto). Raati toivoo, että julkaisupalkinnot tekevät tunnetuksi ansiokkaita tutkimusjulkaisuja etnomusikologian alalla ja kannustavat siten musiikintutkijoita laadukkaaseen tutkimukseen ja monipuoliseen julkaisemiseen. 

 

 

Palkintoraati päätti palkita seuraavat teokset:

 

Kirja

Antti-Ville Kärjä: The Popular and the Sacred in Music (Routledge 2021) https://www.taylorfrancis.com/books/oa-mono/10.4324/9781003183648/popular-sacred-music-antti-ville-kärjä

Antti-Ville Kärjän kirja käsittelee tapoja, joilla populaariin ja pyhään liittyvät käsitykset aktivoituvat ja politisoituvat musiikillisissa yhteyksissä. Hän antaa laajasti esimerkkejä useista musiikinlajeista ja niihin liittyvistä käytännöistä. Keskeistä on, ettei pyhän käsitettä rajoiteta vain uskontoihin liittyväksi määreeksi, vaan se ymmärretään laajemmin osana musiikkiin liitettyjä arvoja.

Teos tuo kiinnostavasti yhteen kirjallisuutta, jota ei ole aiemmin yleensä käsitelty samassa yhteydessä, ja kutoo laajan ideoiden ja kysymysten verkoston, jota Kärjä tarkastelee kiinnittäen huomionsa musiikintutkimuksen rooliin ja tehtäviin. Samalla hän käsittelee musiikintutkimuksen lähtökohtia kriittisesti, tutkimushistoriaa laajasti hyödyntäen. Kärjän kirjan erityiset ansiot ovat sen rakentamissa uudenlaisissa, perustelluissa näkökulmissa, joilla hän haastaa musiikintutkimusta ja tutkijoiden käsityksiä musiikista. Kirjan lukeminen vaatii lukijalta paljon: lukukokemus on paikoin kirjoitustyylin vaikeaselkoisuuden ja runsaiden yksityiskohtien vuoksi työläs, mutta toisaalta kirja palkitsee lukijan oivalluksilla eri musiikinlajeihin kytkeytyvistä myyteistä ja niiden taustalla vaikuttavista valtarakenteista.

 

Artikkeli

Inka Rantakallio: "Femcees Finland, NiceRap ja vastatilojen voima: Suomiräpin naisten vertaisverkostojen historiaa". Etnomusikologian vuosikirja 33 (2021). https://doi.org/10.23985/evk.103019

Inka Rantakallion artikkeli käsittelee suomiräppiä uudesta, vertaisverkostojen ja vastatilojen näkökulmasta. Hänen lähtökohtanaan on räppäävien naisten näkymättömyys niin valtavirtasuosiossa kuin aiemmassa tutkimuskirjallisuudessakin, joten hän lähestyy aihetta aktivistisen esilläpitotutkimuksen ja feministisen kompensatorisen tutkimuksen teorioin.

Artikkeli avaa ja kartoittaa erinomaisesti ilmeistä katvealuetta muuten moninaisen tutkimuksellisen kiinnostuksen kohteena olleen suomiräpin tarkastelussa. Loogisesti rakennetun artikkelin argumentit ovat selkeitä ja perusteltuja, ja siinä käytetyt, osittain juuri tätä tutkimusta varten tuotetut, aineistot ovat monipuolisia. Tekstistä paistaa läpi kirjoittajan perusteellinen asiantuntemus ja sisäpiiriläisyys, mutta samalla se on kirjoitettu myös asiaan perehtymättömälle lukijalle ymmärrettävään muotoon. Aito, syvällinen kiinnostus ja intohimo tutkittavaa aihetta kohtaan ovat niin ikään meriitti tälle artikkelille.

 

Audiovisuaalinen teos

Siboné Oroza & Antti Nordin: "When I'm on stage, I rule" (2022)

Siboné Orozan ja Antti Nordinin dokumenttielokuvan aiheena ovat bolivialaiset cholita-yhtyeet, joita hallitsevat alkuperäiskansaan kuuluvat nuoret naislaulajat. Elokuva pohjautuu Siboné Orozan väitöskirjatyötä varten kuvattuihin, ilmeisen laajoihin aineistoihin, erityisesti artistien haastatteluihin ja live-esitysten taltiointeihin.

Dokumenttielokuva lähestyy aihettaan monipuolisten Boliviassa kuvattujen aineistojen pohjalta niin, että cholita-laulajien ja muiden keskeisten toimijoiden omat näkökulmat ovat elokuvan keskiössä. Katsoja tuntee pääsevänsä lähelle esiintyjiä haastattelujen ja niissä esiin tulevien näkökulmien kautta. Myös musiikkiesitykset on kuvattu ja äänitetty elävästi. Lisäksi musiikkiin liittyvä materiaalinen kulttuuri, kuten pukeutumisen merkitys cholita-artistien esiintymisissä, tulee elokuvassa vahvasti esille. Bolivian koloniaalisen historian käsittely visuaalisesti animaation muodossa on toimiva ratkaisu.

Guest lecture by Henry Stobart in Helsinki on April 27th

The Finnish Society of Ethnomusicology organizes in collaboration with the discipline of Musicology at the University of Helsinki a guest lecture by Dr. Henry Stobart (Royal Holloway University of London). The lecture, entitled “Beyond Pulsating ‘Dissonance’: Reflections on Andean Sonorities”, will take place on Thursday, April 27^th 2023 at 14–16, at the Festive Hall of the Language Centre (Fabianinkatu 26, 3^rd floor).

The lecture can also be followed online through Zoom:

https://helsinki.zoom.us/j/69040032966?pwd=Ri9rQ0ZVRGtpazFqQnZ2TEZRVWE2QT09

Meeting ID: 690 4003 2966

Passcode: 741132

The lecture is followed by a screening of the documentary film When I’m on Stage I Rule by Siboné Oroza and Antti Nordin at 16–18 in the same place.

Siboné Oroza will defend her PhD thesis, on Friday April 28^th, at 13, at the Main Building, Lecture Hall U3032. Dr. Stobart will act as the opponent.

Welcome everyone!

 

Henry Stobart: Beyond Pulsating ‘Dissonance’: Reflections on Andean Sonorities

Over the past few decades several studies of Andean archaeological sound-making objects and contemporary indigenous music making have identified an aesthetic that privileges vibrant and ‘dissonant’ sonorities. This has led to the widely accepted theory that pulsating timbre, and the technology to produce it, represents an enduring characteristic of Andean sound making, with deep pre-Hispanic roots. As such it may come to resemble a form of decolonising and counterhegemonic Andean harmony, based on vibrant ‘dissonance.’ In this article I do not intend to dismantle this hypothesis – a potentially suicidal act, given my own close involvement in such research – but rather to offer some critical distance, reflections and context. We should certainly celebrate this exciting research, but – as with any influential theory which begins to acquire an aura of convention – we should also be alert to how over-generalisation, essentialism, and ideologically fuelled binaries might transform pulsating ‘dissonance’ into an Andeanist cliché. Furthermore, in an era of heritage making, we should be mindful of the tendency (or temptation) to privilege aspects of contemporary culture that suggest continuities with ancestral or pre-Hispanic practices, and the political expediencies for which this might be employed.

Henry Stobart is Reader in Music/Ethnomusicology in the Music Department of Royal Holloway University of London, where he was appointed as the first lecturer in ethnomusicology in 1999. He is the founder and co-ordinator of the UK Latin American Music Seminar and until recently was co-editor of the journal Ethnomusicology Forum. His main research has focused on indigenous music in the Bolivian Andes, and has focused on diverse themes ranging from music’s relationship with agriculture/herding to indigenous music video production and media piracy, and more recently heritage law making. His co-authored book (with Michelle Bigenho) Heritage Fever: Law and Cultural Politics in a Decolonizing State is forthcoming with Oxford University Press. Other books include Music and the Poetics of Production in the Bolivian Andes (Ashgate 2006), the edited volumes Music, Indigeneity, Digital Media, co-edited with Thomas Hilder and Shzr Ee Tan (Rochester/Boydell and Brewer 2017), The New (Ethno)musicologies, (Scarecrow, 2008), Knowledge and Learning in the Andes: Ethnographic Perspectives, co-edited with Rosaleen Howard (Liverpool University Press 2002), and the interdisciplinary volume Sound, co-edited with Patricia Kruth (Cambridge University Press, 2000).

 

Siboné Oroza & Antti Nordin: When I’m on Stage I Rule (documentary film) 

The film “When I’m on Stage, I Rule” celebrates the cholita song and dance groups who stormed the Bolivian folkloric-popular music scene in 2006. The first group, Las Conquistadoras, was composed by four cholitas, young Quechua women who performed huayño songs accompanied by high-energy stamping dance and electric instruments. Hundreds of cholita groups have emerged since, merging huayño, cumbia, pop, rock, and other genres in their repertoires, giving sensuously powerful performances in festivities of the Quechua- and Aymara-speaking population, the television, and the Internet. This film is about musical performance as an instrument of personal and collective empowerment that can transform realities. The film is based on interviews with cholita artists and live recordings of their performances for Siboné Oroza’s doctoral dissertation at the discipline of Musicology at the University of Helsinki.

Direction and editing: Siboné Oroza and Antti Nordin.

Original music for the film and animation: Antti Nordin.

Main performers: Las Conquistadoras, Las Consentidas, Las Florecitas de Mizque, Las Traicioneras del Amor, Las Sirenitas.

The languages of the film are Spanish and Quechua, subtitles in English.

Duration ca. 90 min.

Tapahtuma väitöskirjatutkijoille tiistaina 9.5. Helsingissä

Suomen musiikkitieteellinen seura ja Suomen etnomusikologinen seura järjestävät tiistaina
9.5.2023 klo 10–16 tapahtuman, jossa väitöskirjatutkijat voivat kertoa meneillään olevista
tutkimuksistaan, vaihtaa ajatuksia ja saada palautetta. Seminaari pidetään Tieteiden talolla
Helsingissä (Kirkkokatu 6), ja siihen on vapaa pääsy.
 
Tapahtumaan ovat tervetulleita esittelemään tutkimustaan kaikki väitöskirjatutkijat, joiden
hanke käsittelee musiikkia ja/tai siihen kytkeytyviä ilmiöitä, riippumatta yliopistosta,
oppiaineesta tai tohtoriohjelmasta, jossa tutkimusta tehdään. Esitelmiä kommentoimassa
on kummankin seuran jäseniä, joiden oma tutkimus edustaa musiikintutkimuksen eri
suuntauksia.

Esitelmiä (20–30 min.) voi pitää suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi. Osallistujat huolehtivat
itse matka- ja mahdollisista majoituskuluistaan sekä lounaskustannuksista.
Jos haluat kertoa tapahtumassa tutkimuksestasi, lähetä esitelmäsi otsikko ja hyvin lyhyt
esittely itsestäsi (nimi, yliopisto, väitöskirjatyön aihe ja vaihe) sähköpostitse
osoitteeseen mts.toimisto@gmail.com viimeistään 17.4. Voit osallistua tapahtumaan myös
ilman esitelmää. Lähetä tässä tapauksessa vain esittely itsestäsi samaan
sähköpostiosoitteeseen samaan määräpäivään mennessä.

Tapahtuman valmis ohjelma julkaistaan pari viikkoa ennen toukokuun 9. päivää.
Lämpimästi tervetuloa tapaamaan muita alan väitöskirjatutkijoita ja keskustelemaan
ajankohtaisesta musiikintutkimuksesta!

***

The Finnish Musicological Society and The Finnish Society for Ethnomusicology organize a
meeting for doctoral researchers on 9 th of May, 2023. The meeting takes place from 10–16
at Tieteiden talo in Helsinki (address: Kirkkokatu 6). The meeting is intended as an informal
gathering where doctoral researchers whose projects relate to music studies can tell about
their ongoing projects, meet each other and receive feedback on their research.
The meeting is open to all doctoral researchers who are studying musical and related
phenomena, regardless of the university, discipline or doctoral program in which the
research is being conducted. The presentations given at the meeting will be commented on
by members of both of the above societies, whose own research represents difference
branches of music studies. Peer-feedback also plays an important role in the meeting.
The presentations (20–30 minutes) can be given in Finnish, English or Swedish. Participants
will cover their own travel and possible accommodation expenses, as well as the lunch
costs.

If you are interested in presenting about your research, please send the title of your
presentation and a brief introduction of yourself (name, institution, topic and stage of PhD
thesis) to this address: mts.toimisto@gmail.com by 17 th of April. It is also possible to
participate without giving a presentation. If you prefer this option, please only send an
introduction of yourself to the email address above by the same deadline.
The detailed program of the meeting will be published two weeks before 9 th of May.
You are warmly welcome to discuss your research and meet peers at this meeting!

***

Tisdagen den 9.5.2023 kl. 10–16 ordnar Musikvetenskapliga sällskapet i Finland och Finska
musiketnologiska sällskapet ett evenemang där doktorander kan berätta om sin pågående
forskning, byta tankar, nätverka och få återkoppling. Seminariet hålls i Vetenskapernas hus i
Helsingfors (Kyrkogatan 6) och inträdet är fritt.

Arrangörerna välkomnar alla doktorander vars projekt behandlar musik och/eller därtill
relaterade fenomen, oberoende av universitet, ämne eller doktorandprogram där
forskningen drivs. Doktorandernas presentationer kommenteras av sällskapens medlemmar
som representerar olika inriktningar inom musikforskning.

Presentationer (20–30 min) kan hållas på finska, engelska eller svenska. Deltagarna ansvarar
själva för möjliga kostnader för resor och logi samt för mat.

Om du är intresserad av att berätta om din forskning på evenemanget, skicka rubriken på
din presentation och en mycket kort beskrivning av dig själv (namn, universitet, ämnet på
doktorsavhandlingen och skedet av doktorandstudierna) per e-post till
mts.toimisto@gmail.com senast den 17.4. Du kan även delta i evenemanget utan att hålla
egen presentation. I så fall ber vi dig skicka endast en kort beskrivning av dig till den
ovannämnda adressen, likaså senast den 17.4.

Det färdiga programmet publiceras några veckor före den 9.5.
Varmt välkomna att träffa andra doktorander och diskutera aktuell musikforskning!

Kutsu kevätkokoukseen to 30.3.2023

 

Suomen etnomusikologinen seura ry

 

Sääntömääräinen kevätkokous

 

Torstai 30.3.2023 klo 17.30 alkaen

 

Kulttuuriosuuskunta Uulun toimitila Tampereella, Erkkilänkatu 11 (PMK:n talo, 4. krs), kulku tiloihin Peltokadun puolelta C-rapun portaita tai tarvittaessa B-rapun hissillä.

 

Lisäksi mahdollisuus osallistua etänä Zoom-yhteydellä.

 

Asialista

 

1. Avataan kokous.

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, pöytäkirjan pitäjä ja pöytäkirjan tarkastajat. 

3. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus. 

4. Esitetään seuran vuosikertomus, tilit ja toiminnantarkastajien lausunto sekä tilinpäätös. 

5. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle. 

6. Valitaan yksi tai kaksi tilin- tai toiminnantarkastajaa varahenkilöineen tarkistamaan kuluvan vuoden hallintoa ja tilejä. 

7. Käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat. 

8. Käsitellään asiat, jotka joku seuran jäsen on kirjallisesti vähintään 14 päivää ennen kokousta hallitukselle esittänyt kokouksessa käsiteltäväksi. 

9. Päätetään kokous. 

 

Kokousasiakirjat ja Zoom-linkki jaetaan sähköpostitse ennen kokousta.

Huomaathan myös kokouksen jälkeen järjestettävän seminaarin.

Tervetuloa!

Seminaari Soittaminen ja laulaminen etnomusikologisessa tutkimuksessa to 30.3., Tampere

Soittaminen ja laulaminen etnomusikologisessa tutkimuksessa -seminaari, Tampere 30.3.2023 kello 14.00–17.00

Soittaminen ja laulaminen ovat olleet yksi keskeinen keino lähestyä tutkimuksen kohteena olevaa musiikkia etnomusikologiassa. Samaan tapaan ajatus käytännön kokemuksen kautta kertyvästä tiedosta on lähtökohtana taiteellisessa tutkimuksessa. Tässä seminaarissa käsittelemme erilaisista näkökulmista käytännön musisoinnin asemaa osana tutkimusprosessia.

Seminaarin järjestävät yhteistyössä Kulttuuriosuuskunta Uulu (https://uulu.fi/) ja Suomen etnomusikologinen seura. Seminaari on osa Uulun 20-vuotisjuhlaohjelmaa.

Myös etäosallistuminen on mahdollista. Zoom-linkki jaetaan listalla lähempänä seminaaria.

Ohjelma:

14.00 Petra Käppi: Tervetuliaissanat

14.10 Elina Seye: Etnomusikologin osallistuminen ja osallisuus

14.40 Jarkko Niemi: Vieras musiikkikulttuuri tutkimuskohteena: esitystä, tekstiä vai materiaa?

15.20 Emilia Kallonen & Elina Hytönen-Ng: Itkettääkö? - Muusikon ja tutkijan yhteistyötä itkuvirsien parissa.

16.00 Arja Kastinen: Karjalaisen kanteleimprovisaation tutkimus tieteellisen ja taiteellisentyöskentelyn vuoropuheluna?

Jokaisen puheenvuoron loppuun varataan noin 10 minuuttia aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

16.40 Loppukeskustelu

17.00 Kahvitarjoilu

Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille.

Seminaari järjestetään Uulun toimitilassa, Erkkilänkatu 11, Tampere (PMK:n talo, 4. krs, kulku tiloihin Peltokadun puolelta C-rapun portaita tai tarvittaessa B-rapun hissillä).

Etnomusikologian vuosikirja 2022 on julkaistu!

Etnomusikologian vuosikirja 2022 julkaistu!

Etnomusikologian vuosikirja 2022 on julkaistu osoitteessa https://etnomusikologia.journal.fi.

 

Vuosikirjan ovat toimittaneet Viliina Silvonen, Kaarina Kilpiö ja Kaj Ahlsved. 

 

Julkaisu sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit:

Elina Seye: Etnomusikologisia näkökulmia musiikintutkimuksen dekolonisaatioon

Aino Rytkönen: Musiikki kotouttavana tekijänä: analyysi viiden nuoren musiikille antamista merkityksistä

Maarit Kinnunen, Harri Homi ja Antti Honkanen: Live Music Consumption of the Adolescents of Generation Z

Sanna Qvick: Ailo – Pienen poron suuri seikkailu -elokuvan ääniraita katsojan luontosuhteen luojana

 

Toimittajien laatima vuosikirjan pääkirjoitus pohtii tutkimusalan tulevaisuutta ja nuorten etnomusikologien näkymiä. 

 

Seuraavaan vuosikirjaan tarkoitettuja artikkelikäsikirjoituksia voi lähettää journal-alustalle lataamalla 15.2.2023 mennessä, ks. http://www.etnomusikologia.fi/p/artikkelikutsut.html.

Vuosikirjan julkaisun ja tänään järjestettävän vuosikokouksensa myötä seura toivottaa hyvää suomalaisen musiikin päivää ja lähestyvää joulunaikaa! 

 

Artikkelikutsu Etnomusikologian vuosikirjaan 2023

(På svenska se nedan, in English below)

Artikkelikutsu – Etnomusikologian vuosikirja 2023

Etnomusikologian vuosikirja on musiikintutkimuksen vertaisarvioitu open access -julkaisu. Vuosikirjaa julkaisee Suomen etnomusikologinen seura ry (SES). Etnomusikologian vuosikirja 35 (2023) julkaistaan PDF-tiedostoina Suomen etnomusikologisen seuran Open Journal Systems -alustalla joulukuussa 2023. Vuosikirjan toimittavat VTT Kaarina Kilpiö, FT Elina Niiranen ja MuT Saijaleena Rantanen. Julkaisufoorumiluokitukseltaan vuosikirja on tasoa 1. Artikkelit merkitään DOI-tunnistenumeroilla.

Etnomusikologian vuosikirjassa julkaistaan tutkimusartikkeleita. Julkaisevan seuran linjauksen mukaisesti artikkelit voivat käsitellä mitä tahansa musiikinlajia ja kaikkia musiikillisen toiminnan muotoja kulttuurisensitiivisellä otteella. Julkaistavien artikkelien ohjepituus on 40000–60000 merkkiä (eli 20–30 standardiliuskaa). Käsikirjoitusten tulee noudattaa yleisiä akateemisten artikkeleiden normeja. Tarkemmat kirjoitusohjeet ovat vuosikirjan verkkosivustolla. Toimitus- ja julkaisuprosessin sujuvoittamiseksi on tärkeää, että kirjoitusohjeita noudatetaan tarkasti jo käsikirjoitusvaiheessa.

Ulkomaisten kirjoittajien tarjoamien artikkelien kohdalla toimitus arvostaa tekstejä, joilla on kytkentä suomalaiseen tutkimukseen.

Artikkelien käsikirjoitukset tulee ladata 15.2.2023 mennessä OJS-alustalle. Huomaathan, että lähetyslomake pyytää myös artikkelin abstraktin (enintään 300 sanaa) ja asiasanoja tietokantaluokittelua varten.

Artikkelikäsikirjoituksen saavuttua toimittajat päättävät, lähetetäänkö se asiantuntijalausuntokierrokselle, palautetaanko se vielä muokattavaksi kirjoittajalle vai hylätäänkö se. Vuosikirjassa julkaistaan suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä artikkeleita. Jos artikkelin kieli ei ole kirjoittajan äidinkieli, on kirjoittajan liitettävä artikkelin viimeisen, julkaistavan version mukaan kielentarkastajan todistus tai muu vastaava selvitys.

Artikkeleissa on mahdollisuus viitata seuran verkkosivuille lisättävään audiovisuaalisen lähdeaineistoon. Tämä mahdollistaa esimerkiksi tutkimusaineiston editoidun kenttämateriaalin julkaisun artikkelin yhteydessä. Aineistoa ei lähetetä käsikirjoituksen yhteydessä, vaan aineistosta ja niiden formaatista sovitaan tapauskohtaisesti toimittajien kanssa.

Toimitus- ja julkaisuprosessi on seuraava:

• Toimittajien kommentit lähetetään maaliskuun aikana, ja tarvittaessa kirjoittaja palauttaa korjatun version huhtikuussa.
• Asiantuntijalausunnot lähetetään kirjoittajalle kesäkuussa.
• Mikäli lausunnot ovat puoltavat, kirjoittaja lähettää korjatun version toimittajille elokuussa mahdollisia viimeistelyehdotuksia ja taiton valmistelua varten.
• Vuosikirja taitetaan marraskuun aikana, jonka jälkeen kirjoittaja saa taittoversion oikoluettavakseen. Vuosikirja julkaistaan joulukuussa.

Etnomusikologian vuosikirjan toimittajat kannustavat jatko-opiskelijoita lähettämään artikkelikäsikirjoituksia vuosikirjaan. Etnomusikologian vuosikirja on saanut Tieteellisten seurain valtuuskunnan rekisteröimän kansallisen vertaisarviointitunnuksen ja sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle asetettuja ehtoja.

***

Inbjudan till författare – Finländska årsboken för musiketnologi 2023

Etnomusikologian vuosikirja (‘Årsboken för musiketnologi’) är en referentgranskad öppen e-tidskrift. Årsbokens utgivare är Musiketnologiska sällskapet i Finland. Årsbok nr 35 publiceras i PDF-format i december 2023 på Open Journal System-plattform. Som redaktörer fungerar PD Kaarina Kilpiö, FD Elina Niiranen och PhD Saijaleena Rantanen. Tidskriften är klassificerad på nivå 1 enligt Vetenskapliga samfundets publikationsforums klassificeringssystem för nivåindelning av publiceringskanaler. Samtliga artiklar i tidskriften förses med individuella DOI-identifikationsnummer.

I årsboken publiceras forskningsartiklar. Enligt musiketnologiska sällskapets direktiv kan artiklar som tillämpar ett kultursensitivt grepp på musikaliska aktiviteter och olika typer av musikkulturer ingå i tidskriften. Längden på publicerade artiklar är 40000–60000 tecken (ca 20–30 standardsidor). Manuskripten behöver uppfylla generella kriterier för vetenskapliga artiklar. Mera detaljerade skrivanvisningar finns på årsbokens hemsida. För att redaktions- och publiceringsprocessen ska förlöpa så smidigt som möjligt är det viktigt att skribenterna noggrant följer tidskriftens skrivanvisningar.

Vad gäller artiklar skrivna av utländska forskare värdesätter vi texter som har koppling till finländsk forskning.

Artikelmanuskripten bör laddas upp på OJS-plattformen innan 15.2.2023. Vänligen notera att formuläret även kräver en sammanfattning (abstrakt) på högst 300 ord samt nyckelord för databasklassificering. 

Vid mottagandet av artikelmanus avgör redaktörerna ifall texten skickas vidare för referentgranskning, ifall den returneras till skribenten för komplettering eller ifall den avvisas. Årsboken publicerar artiklar på finska, svenska och engelska. Ifall artikelns språk inte är skribentens modersmål bör intyg över genomförd språkgranskning inkluderas när den slutgiltiga versionen av artikeln laddas upp.

Det är möjligt att i artiklarna hänvisa till audiovisuellt material som laddas upp påsällskapets webbsidor. Detta möjliggör till exempel publiceringen av redigerat fältarbetsmaterial i samband med artikeln. Material skickas inte i samband med manuset utan diskuteras från fall till fall med redaktörerna.

Redaktions- och publikationsprocessen framskrider enligt följande:

• Redaktörernas kommentarer skickas till skribenten i mars. Ifall skribenten ombeds göra kompletteringar ska en reviderad version returneras i april.
• Granskarnas utlåtanden skickas till skribenten i juni.
• Ifall granskarna förordar publicering skickar skribenten in en korrigerad version i augusti. Denna version bearbetas eventuellt i samråd med redaktionen innan den ombryts.
• Årsboken ombryts i november efter vilket skribenten får den slutgiltiga versionen för korrekturläsning. Årsboken publiceras i december.

Redaktörerna uppmuntrar doktorander att skicka in manus för publicering i årsboken. Årsboken har beviljats märket för kollegialt granskade vetenskapspublikationer av Vetenskapliga samfundens delegation i Finland och förbinder sig att följa de villkor som märkets användning förutsätter.

***

Call for articles – the Finnish Yearbook of Ethnomusicology 2023

Etnomusikologian vuosikirja (‘The Finnish Yearbook of Ethnomusicology’) is a peer reviewed open access music research journal published by the Finnish Society for Ethnomusicology. The 35th volume of the yearbook (2023) will be published as PDF-files on the Open Journal Systems platform (OJS) in December 2023. Editors for the journal are DSSc Kaarina Kilpiö, PhD Elina Niiranen and PhD Saijaleena Rantanen. The journal has been granted level 1 status in the Publication Forum of the Federation of Finnish Learned Societies. The articles will all be supplied with an individual DOI (Digital Object Identifier) -number.

The yearbook contains research articles. In line with the publishing Society's policy, articles applying a culturally sensitive approach to all forms of musical activity and any music culture are accepted in the journal. The length of the published articles is 40,000–60,000 characters (about 20–30 A4 standard paper pages). Manuscripts should follow general standards of academic research articles. Detailed guidelines can be found on the yearbook's website. For a smooth editing and publication process, it is important that the authors follow the journal’s layout guidelines while writing and editing the manuscript.

We value texts that have connections with Finnish research.

Article manuscripts should be uploaded by 15 February 2023 to the OJS platform. Please note that the submission form also requires an abstract (max 300 words) and keywords for classification purposes.

Upon receiving the manuscript, editors will decide if the text is sent for peer review, returned to the author for revision, or rejected. The yearbook publishes articles in Finnish, Swedish and English. If the author is not a native speaker of the language of the manuscript, a proofreading statement should be included upon submission of the final version accepted for publishing.

It is possible to refer in the article to audiovisual material to be added to the society’s website. This enables, for example, publishing edited field research material in conjunction with the article. The material is not to be submitted together with the article. All additional material and their formats are considered individually and agreed upon with the editors.

The editing and publication process proceeds as follows:

• Editor comments are sent to authors in March. In case revision of the manuscript is needed, a revised version is to be returned in April.
• The statements from the reviewers are sent to authors in June. 
• In case the review statements are in favour of publication, the author(s) should submit an amended version of the manuscript in August to the editors for polishing and preparation of layout.
• The layouting of the yearbook is done in November. During the layout procedure the author will receive a final version for proofreading. The yearbook is published in December.

The editors of the yearbook encourage PhD students to submit manuscripts for the journal. The yearbook has been granted the use of the label “for peer-reviewed scholarly publications” issued by the Federation of Finnish Learned Societies and is committed to complying with the terms set for the use of this label.