Puheenjohtajalta joulukuussa

Hei kaikki, 

kirjoitan näin syyskokouksen jälkeen ja vuoden lähestyessä loppuaan taas pienen katsauksen etnomusikologisen seuran toimintaan ja ajankohtaisiin asioihin.

 

Syyskokouksen asialistalla oli perinteiseen tapaan ensi vuoden suunnitelmat ja erityisesti uuden hallituksen valinta. Viime vuonna hyväksytyn sääntömuutoksen mukaisesti valittiin puheenjohtaja ja 6-10 hallituksen jäsentä.

 

Vuoden 2021 hallituksessa jatkavat tämän vuoden hallituksesta Elina Seye (pj), Ilona Korhonen, Inka-Maria Nyman ja Nina Öhman. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Annukka Hirvasvuopio-Laiti, Elina Hytönen-Ng, Juho Kaitajärvi-Tiekso, Outi Valo ja Elina Westinen. Varapuheenjohtaja ja muut vastuuhenkilöt valitaan hallituksen kesken ensi vuoden alussa.

 

Etnomusikologian vuosikirjan toimittavat vuonna 2021 Kaj Ahlsved, Kaarina Kilpiö ja Viliina Silvonen. Musiikin suunnan toimittajana jatkaa Nina Öhman.

 

Ensi vuoden suunnitelmat noudattelevat tuttuja suuntaviivoja, joskin kovin tarkkoja suunnitelmia erityisesti tapahtumien osalta on tällä hetkellä koronapandemiasta johtuen hankalaa tehdä. Julkaisutoimintaa kuitenkin jatketaan tuttuun tapaan ja keväällä viime hetkellä peruuttamaan jouduttu symposium järjestetään ensi keväänä täysin virtuaalisena. Online-symposiumin ajankohdasta ja muista järjestelyistä lähetetään lisätietoa pian.

 

Seuran hallitukseen voi olla yhteydessä milloin vain, jos mieleen tulee ideoita SES:n toiminnan kehittämiseksi tai mahdollisia yhteistyöehdotuksia esimerkiksi seminaarien tai muiden tapahtumien tai julkaisujen suhteen.

 

SES:n taloustilanne todettiin syyskokouksessa heikoksi, mutta jäsenmaksuja ei haluttu nostaa nykyisestä. Olisikin erityisen tärkeää seuran toiminnan jatkuvuuden kannalta, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksunsa vuosittain. Tällä sähköpostilistalla on jäseniä yli kaksinkertaisesti verrattuna jäsenmaksun maksaneisiin, joten ilmeisesti kiinnostusta seuran toimintaa kohtaan kuitenkin on varsin runsaasti.

 

Lisäksi syyskokouksessa hyväksyttiin seuran hallituksen esittämä sääntömuutos, joka koostui suurimmaksi osaksi aiempien virheiden korjauksista, mutta sääntöihin lisättiin myös mahdollisuus etäkokousten pitämiseen ja etäosallistumiseen seuran sääntömääräisiin kokouksiin (kevät- ja syyskokoukseen). Kuluvan vuoden etäkokoukset on mahdollistanut Suomen hallituksen muotoilema poikkeuslaki, koska SES:n säännöissä ei ole asiaa tähän asti mainittu.

 

Kokouksen jälkeen Antti-Ville Kärjä esitteli SES:n ja MTS:n yhdessä toteuttaman syrjintäkyselyn alustavia tuloksia. Vastausten perusteella selkeän syrjinnän sijaan merkittävämmäksi tekijäksi näytti nousevan suosiminen, johon liittyen lukuisissa vastauksissa mainittiin niin hyvä veli -verkostot kuin henkilökohtaisten suhteiden pohjalta tai tutkimusintressien perusteella muotoutuneet sisäpiirit. Kyselyn pohjalta on tarkoitus julkaista ensi vuoden puolella kirjallinen raportti, ja helmikuuksi suunnitellaan siihen liittyen keskustelutilaisuutta verkossa.

 

Syksy on muuten kulunut koronatilanteen asettamissa rajoissa eikä mitään kasvokkaisia kokoontumisia ole SES:nkään puolesta voitu järjestää. Julkaisujen osalta on kuitenkin ollut suunniteltuakin enemmän toimintaa:

 

Jo alkusyksystä julkaistiin digitaalisina uusintajulkaisuina Simon Frithin Rockin potku (Sound Effects), joka oli SES:n julkaisusarjan ensimmäinen kirja vuonna 1988, sekä Pekka SuutarinGötajoen jenkka vuodelta 2000. Molempien painokset on myyty loppuun, mutta kirjat ovat nyt saatavilla pdf-versioina Musiikkiarkiston open access -palvelussa:https://www.musiikkiarkisto.fi/oa/

 

Musiikki kulttuurina -kokoelman (toim. Moisala & Seye) digitaalista versiota puolestaan odotetaan Ellibs-e-kirjakauppaan, jonka kautta se on helposti lisensoitavissa kirjastojen e-kirjakokoelmiin. Valitettavasti kirjaa ei saatu sinne vielä syksyllä, vaikka asia laitettiin vireille jo kesällä, mutta toivottavasti tämäkin julkaisusarjan kirja olisi pian käytettävissä myös e-kirjana.

 

Syksyn kuluessa seuran julkaisuvastaava Janne Mäkelä on myös ahkeroinut Etnomusikologian vuosikirjan digitointi- ja uudelleenjulkaisuprojektin parissa, jotta kaikki vanhatkin vuosikirjat saadaan uudempien rinnalle verkkoon. Projekti on nyt valmis ja kaikki vuosikirjat ovat pian saatavilla uudempien tapaan journal.fi-alustalla: https://etnomusikologia.journal.fi/

 

Tämän vuoden Etnomusikologian vuosikirjakin julkaistiin hiljattain ja on luettavissa edellä mainitussa osoitteessa.

 

Muistutan vielä, että SES ja MTS hakevat tuttuun tapaan vuoden 2020 parasta maisterintutkielmaa ja toivomme tietenkin runsaasti ehdokkaita – aikaa osallistua on tammikuun loppuun asti, tarkemmat tiedot ja ohjeet löytyvät seuran nettisivuilta: http://www.etnomusikologia.fi/p/apurahat.html

 

Samalta sivulta löytyy myös tieto SES:n uusista julkaisupalkinnoista, jotka jaetaan ensimmäistä kertaa vuonna 2021. Tähän ensimmäiseen kilpailuun voi osallistua vuosien 2019 tai 2020 aikana ilmestyneillä julkaisuilla (jatkossa vain edellisen vuoden julkaisuilla), ja julkaisun voi ilmoittaa kilpailuun 15.1. asti.

 

Vuodenvaihteen jälkeen kannattaa muistaa myös Helsingin Tieteiden yö 14.1.2021, jossa SES on mukana Akateemisella levyraadilla. Tieteiden yökin järjestetään poikkeuksellisesti verkossa, joten ohjelmaa voi helposti seurata mistä päin Suomea tahansa. Tarkemmat tiedot Tieteiden talon Tieteiden yöstä ja Akateemisesta levyraadista osoitteessa:https://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/tieteiden-talo

 

Muistutuksena vielä sekin, että tältä ses-listalta on mahdollista erota – kuten myös listalle liittyä – hallinnointisivun kautta: https://whm45.louhi.net/mailman/listinfo/ses-list_etnomusikologia.fi. Samaisella sivulla voi myös vaihtaa listalla olevaa sähköpostiosoitetta esimerkiksi yliopistosähköpostitunnusten vanhetessa.

 

Hyvää loppuvuotta kaikille ja terveiset Dakarista!

Elina

Syrjintäkysely – enkät om diskriminering – survey about discrimation

Arvon jäsenistö, ärade medlemmar, esteemed members!

Toivomme, että teillä olisi aikaa vastata oheiseen kyselyyn syrjinnästä musiikintutkimuksessa ja alan opinnoissa Suomessa. Kyselyä saa levittää vapaasti.

Vi önskar ni har tid att svara den medföljande enkäten om diskriminering inom musikforsking och studier i ämnesområdet i Finland. Ni kan sprida enkäten vidare fritt.

We hope you have time to respond to the survey below about discrimination in music research and studies in the field in Finland. You may circulate the survey freely.

https://q.surveypal.com/Syrjinta-musiikintutkimuksessa-Suomessa

Kyselytoimikunnan puolesta, på enkätkommittés vägnar, on behalf of the survey committee,

Antti-Ville Kärjä

muistaen: Olli Heikkinen (1961–2020)

Olli Heikkinen (1961–2020)

Muusikko, säveltäjä ja musiikintutkija Olli Heikkinen menehtyi kesäkuun lopulla. Heikkinen tuli tunnetuksi Miljoonasade-yhtyeen kosketinsoittajana ennen kuin siirtyi tutkijauralle. Hän väitteli äänitemusiikista Tampereen yliopistossa 2009 ja toimi tutkijana muun muassa Sibelius-Akatemian historiahankkeissa. Heikkinen oli mukana Suomen etnomusikologisen seuran hallituksessa 2010-luvun alussa ja kirjoitti säännöllisesti Etnomusikologian vuosikirjaan, viimeksi 2018, jolloin kirjan aloitusartikkelina oli hänen analyysinsa sinfoniaorkesteri-instituution kotoistamisesta Suomessa.

Olli Heikkinen oli sanavalmis jutunkertoja ja pidetty hahmo tutkijakollegoiden keskuudessa. Hänen urastaan ja vaikutuksestaan löytyy lisätietoa ainakin Taideyliopiston ja Kulttuuritoimitus.fi-verkkojulkaisun muistokirjoituksista:

Suomen etnomusikologinen seura ry kunnioittaa arvostetun kollegan muistoa ja ottaa osaa läheisten suruun.

Musiikintutkimuksen valtakunnallinen gradupalkinto 2020: Juho Hänninen

Suomen etnomusikologisen seuran ja Suomen musiikkitieteellisen seuran pro gradu -palkintotyöryhmä on valinnut musiikintutkimuksen vuoden 2019 parhaaksi pro graduksi Juho Hännisen opinnäytteen The Four Stages of a DIY Career: The Life Courses and Careers of Youth Culture Practitioners from Lepakkoluola and the Helsinki Scene of the Early 1980s (Helsingin yliopisto). Populaarikulttuurin- ja musiikintutkimusta, elämänkulkuanalyysia ja muistitiedon tutkimusta yhdistävä tutkielma selvittää viiden henkilön haastatteluiden kautta, miten nuorisokulttuuriin osallistuminen voi muodostua elämänikäiseksi DIY-työuraksi (”tee se itse” -uraksi) nuorisokulttuurin ja muun kulttuurin tuottamisen parissa. Ehdokkaita parhaaksi pro gradu -tutkielmaksi saapui yhteensä viisi Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistoista. Kaikki työt olivat korkeatasoisia.

Palkintoperusteluissaan työryhmä toteaa: ”Hännisen pro gradu on perinpohjainen ja tieteellisesti poikkeuksellisen kypsä tutkielma, joka ammentaa monipuolisesta, erinomaisesti hallitusta teoriapohjasta ja metodologiasta. Nuorikulttuurissa toimimiseen liittyvien DIY-urien tutkimus on aiheena tieteellisesti uusi ja yhteiskunnallisesti merkittävä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Työn tutkimuskysymykset ovat selkeät, ja niitä käsitellään johdonmukaisesti läpi tutkielman. Analyysi yhdistää teorian ja empiirisen haastatteluaineiston sulavasti, samoin laadullisen ja määrällisen datan. Analyysissa esiin nousevat DIY-urien vaiheet ja piirteet ovat uskottavia, ja tutkimusaineistoa eritellään syvällisesti tavalla, joka antaa tilaa sekä yksilölliselle vaihtelulle että tutkittavan ilmiön yleisemmille piirteille. Hännisen käyttämä kieli on selkeää ja vivahteikasta, mitä voi pitää erityisen ansiokkaana, koska työn toteutuskieli on englanti. Tulevaisuudessa tutkimusta olisi hedelmällistä laajentaa koskemaan eri sukupuolia edustavia DIY uran rakentajia; nyt kaikki tutkittavat ovat miespuolisia. Kaiken kaikkiaan Hännisen tutkielma on vaikuttava ja ajankohtaiseen ilmiöön tarttuva kokonaisuus, joka osoittaa vahvaa kykyä itsenäiseen tieteelliseen työhön ja reflektioon ja jonka tulokset ovat kansainvälisestikin uraauurtavia.”       

Lisäksi työryhmä haluaa muistaa kunniamaininnalla Hanna-Mari Riihimäen tutkielmaa Audiovisuaalinen analyysi vaihtoehtoisten feminiinisyyksien esityksistä Alman ”Dye my hair” ja ”Cowboy” -popmusiikkivideoilla (Turun yliopisto) ja Teemu Vakkilaisen työtä Harmonian tonaaliset muodot länsimaisessa populaarimusiikissa vuosina 1960–2019 (Helsingin yliopisto). Molemmat tutkielmat edistävät ansiokkaasti musiikintutkimuksen keskusteluja ajankohtaisilla aiheillaan ja suhteessa edustamiinsa tutkimussuuntauksiin.

Matka-avustukset musiikintutkijoiden symposiumiin jäsenille

Suomen etnomusikologinen seura (SES) myöntää enintään 150 €:n suuruisia matka-avustuksia Suomen musiikintutkijoiden symposiumissa Turussa 18.–20.3.2020 esitelmöiville jäsenilleen. Jäsenyyden pitää olla voimassa jo matka-apurahaa hakiessa. Avustukset maksetaan jälkikäteen matkalaskua ja tositteita vastaan. Avustuspäätöksissä etusijalle asetetaan perustutkinto-opiskelijat, jatko-opiskelijat ja uudet jäsenet, tässä järjestyksessä. 

Avustuksen hakijoita pyydetään toimittamaan vapaamuotoinen, noin 300 sanan mittainen hakemus sähköpostilla SES:n hallitukselle osoitteeseen info(a)etnomusikologia.fi viimeistään 1.3.2020. Hakemuksen voi tehdä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Hakemuksen tulee sisältää lyhyt kuvaus hakijasta ja tieto, onko kyse (jatko-)opiskelijasta tai seuran uudesta jäsenestä. Hakemukseen pyydetään liittämään hakijan esitelmän abstrakti sekä kustannusarvio ja selvitys muusta käytettävissä olevasta rahoituksesta. Hakijoita pyydetään toimittamaan hakemusteksti liitteineen yhtenä tiedostona. Hakemuksen arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota esitelmäehdotuksen laatuun ja etnomusikologiseen sisältöön. Päätöksistä ilmoitetaan viimeistään 6.3.2020. 

Seuran myöntämien matka-avustusten kokonaismäärä tulee riippumaan symposiumin taloudellisesta tuloksesta. Avustuksen saajien edellytetään toimittavan matkakululaskun mukana lyhyt palaute symposiumin annista. Palautetta voidaan käyttää osana SES:n toiminnan julkisia kuvauksia, esimerkiksi seuran nettisivuilla ja Musiikin suunta -lehdessä. 

Katsaus etnomusikologian tilaan Suomessa

Etnomusikologisen seuran tuore puheenjohtaja Elina Seye on kirjoittanut seuran Musiikin suunta -lehteen katsauksen suomalaisen etnomusikologian nykytilaan erityisesti etnomusikologian opiskelumahdollisuuksien näkökulmasta.

Tilanne suomalaisissa yliopistoissa on tällä hetkellä niin etnomusikologian ja musiikkitieteen kuin kaikkien muidenkin pienten alojen kannalta hankala, kun oppiaineita on yhdistelty osaksi monialaisia koulutusohjelmia. Siksi Suomen etnomusikologisen seuran kaltaiset kansalliset verkostot, kuten myös vastaavat kansainväliset verkostot, ovat aiempaakin keskeisemmässä roolissa pienten tieteenalojen ylläpitämisessä ja alan tutkijoiden tukijoina.

Bruno Nettl in memoriam

Etnomusikologista yhteisöä kohtasi suru-uutinen toissapäivänä, kun Bruno Nettl kuoli. Nettl oli yksi alan tunnetuimmista tutkijoista ja The Study of Ethnomusicology -kirja on ollut päivitettyine painoksineen ahkerassa käytössä myös Suomessa. (Ks. kotiyliopistonsa uutinen.)

Julkaisutiedote: Antti-Ville Kärjä, Alkusoittoja (2020)

Julkaisutiedote 15.1.2020

Alkusoittoja. Musiikin menneisyydet monikulttuurisessa Suomessa.

Antti-Ville Kärjä

Suomen etnomusikologisen seuran julkaisuja 23, Helsinki 2020 (ISBN 978-952-99945-2-6 nid., ISBN 978-952-99945-3-3 pdf., ISSN 0785-2746). 242 s.

Suomalaisen musiikin historia ei ole sama kuin musiikin historia Suomessa. Musiikin historia ei myöskään ole harmitonta tarinointia, vaan musiikin menneisyyttä koskevat tulkinnat kertovat kulloisistakin kulttuurisista valtasuhteista. Kirjassa näitä suhteita tarkastellaan suhteessa taidemusiikin orientalismiin, reggaen ja rapin rodullistamiseen sekä rasismin perintöön suomalaisessa musiikissa.

Teoksen kirjoittaja Antti-Ville Kärjä on kulttuurisen musiikintutkimuksen professori Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa.

Lisätietoja:

http://www.etnomusikologia.fi/p/julkaisusarja.html

https://www.uniarts.fi/antti-ville-kärjä

Painettua kirjaa on saatavilla seuraavilta tahoilta:  

Tiedekirja https://www.tiedekirja.fi

Kirjastopalvelu https://www.kirjastopalvelu.fi

Teoksen kirjakauppahinta on 25 euroa. SES myy kirjaa jäsenilleen ja perustutkinto-opiskelijoille hintaan 20 euroa (sis. postikulut). Tilaa kirja ottamalla yhteyttä seuran sihteeriin info@etnomusikologia.fi.

Kirjan sähköinen versio ilmestyy vuoden 2020 aikana Musiikkiarkiston open access -palvelussa.